TYÖVAATTEET

TYÖSORMIKKAAT (VUORITTOMAT/ PUOLIVUORILLISET)

TYÖSORMIKKAAT (VUORILLISET)

HITSAAJAN KÄSINEET JA TYÖRUKKASET

LATEX-, NITRIILI-,  PVC- JA MUUT ERIKOISKÄSINEET

KANGASSORMIKKAAT

TURVAKENGÄT JA MUUT SUOJAIMET

VAPAA-AJAN KÄSINEET

MATERIAALIT JA LUOKITUKSET

	TIETOA TUOTTEISTAMME
	Käsineiden valinta ja käsi-ihottumien ehkäisy 1. Käsien ihon perushoidon on oltava säännöllistä ja jatkuvaa. Kädet pestään mahdollisimman miedoilla aineilla ja rasvataan hajuttomilla perusvoiteilla. Käsien ihon pitää pysyä joustavana, eikä sitä saa päästää kuivumaan. Käsien oikealla hoidolla voidaan ehkäistä käsi-ihottumien syntyminen ja välttää monissa ammateissa tapahtuva altistuminen eri aineille. 2. Suojakäsineitä käytetään huolellisesti estämään naarmuja ja hiertymiä. 3. Kaikkiin ihoa ärsyttäviin ja kuluttaviin tehtäviin työpaikoilla, kotioloissa ja pihatöissä valitaan työhön parhaiten soveltuvat käsineet. 4. Käytä suojakäsineitä aina aloittaessasi työn ja poista ne vasta työsuorituksen jälkeen, varsinkin käsitellessäsi terveydelle haitallisiksi todettuja kemiallisia aineita. 5. Suojakäsineitä on oltava useampi pari saatavilla, jolloin on mahdollista vaihtaa puhtaat ja kuivat käsineet kostuneiden tilalle. 6. Käsien ihon suojaksi suositellaan käytettäväksi ohuita puuvillasormikkaita. Näin voidaan vähentää kumikäsineiden allergiariskiä, sekä ehkäistä mm. nahassa olevan kromin aiheuttamia mahdollisia iho-oireita ja altistumia. 7. Nitriili-, latex- ja PVC-pinnoitetut suojakäsineet voidaan pestä miedolla saippualla ja huuhdella vedellä. Pesun jälkeen käsineet ripustetaan kuivumaan sisäpuoli ulospäin puhtaaseen paikkaan. Näin ne ovat miellyttävästi kuivat seuraavalla käyttökerralla. 8. Myös nahkakäsineet voidaan tarvittaessa huoltaa edellä mainitulla tavalla, mikäli ne ovat lievästi likaantuneet ja reikiintymättömät. Kuivaus ainoastaan huoneenlämmössä! 9. MUISTA! REIKIINTYNEITÄ JA HUONOKUNTOISIA SUOJAKÄSINEITÄ EI KÄYTETÄ KOSKAAN! 10. Suojakäsineiden oikealla valinnalla ja niiden asianmukaisella käytöllä on suuri merkitys käsi-ihottumien ennalta ehkäisyssä. Työssä tapahtuva jatkuva käsien ihon altistaminen ja suojauksen laiminlyönti voi pahimmillaan aiheuttaa ongelmia ja vaarantaa terveyden. Perustietoa eri nahka- ja synteettisistä materiaaleista Naudanpintanahka Kestää todella hyvin kulutusta, repeytymiä ja kovia otteita. Hylkii kosteutta melko hyvin. Naudannahkasta saadaan paksuinta nahkaa, joten sitä käytetään paljon kovaan kulutukseen valmistetuissa työkäsineissä.  Sianpintanahka Sianpintanahka “hengittää” pienten harjaksista jääneiden reikien ansiosta. Ei hylji kosteutta. Erilaisilla käsittelytavoilla saadaan aikaan erittäin pehmeitä ja vahvoja nahkalaatuja, kuten esim. PROTECT-asentajankäsineissä. Vuohenpintanahka Erittäin joustava ja kulutusta kestävä nahkalaatu. Vuohennahka on usein hieman ohuempaa ja sopii erinomaisesti käsineisiin, joilta vaaditaan herkkyyttä ja hyvää sormituntumaa. Hylkii kosteutta tehokkaasti, sillä vuohennahkassa on luonnostaan rasvaa. Pinta- tai haljasnahka Pintanahka on nahkan yläpinta - siis sileä puoli. Pintanahka on pehmeä, kestävä, pitävä ja kosteudelta suojaava käsinemateriaali, jonka lämmönkestävyys on hyvä. Haljasnahka on nahkan alapinta, joka on saatu halkaisemalla nahka pituussuuntaan. Pinnasta tulee silloin epätasainen ja nukkainen ja ote pitää hyvin. Haljasnahka on huokoisempaa eikä se suojaa läheskään niin hyvin kosteudelta kuin pintanahka. Naudan haljasnahkaa käytetään mm. lämmönsuoja- ja hitsauskäsineissä, koska haljasnahka suojaa kuumuudelta paremmin kuin pintanahka. PU, polyuretaani Polyuretaani on synteettinen ja pitävä materiaali, joka antaa suojan kasvipohjaisia ja eläinkunnan rasvoja ja öljyjä vastaan. Materiaalilla on hyvä kulutuksen kesto. Luonnonkumi/Lateksi Käytetään kaikentyyppisissä käsineissä - ohuista, steriileistä kirurginkäsineistä teollisuuskäyttöön tarkoitettuihin käsineisiin. Luonnonkumi on erittäin joustavaa ja se kestää viiltoja ja kulutusta hyvin. Luonnonkumista valmistetut käsineet suojaavat hyvin alkoholeja ja vesiliukoisia kemikaaleja, kuten puhdistusaineita vastaan. Luonnonkumikäsineet sisältävät vaihtelevissa määrin luonnonkumiproteiineja, jotka saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita. Nitriilikumi Nitriilikumi on synteettinen butadieenin ja akryylinitriilin sekoite, joka kestää hyvin kulutusta, viiltoja ja pistoja. Korkealaatuisilla nitriilikumikäsineillä saa myös erittäin pitävän kuivaotteen. Materiaali on erittäin kestävä esim. öljyä, liuotinaineita, rasvoja jne. vastaan. Neopreeni Neopreeniä käytetään kaikentyyppisissä käsineissä ohuista kirurginkäsineistä kemikaaleilta suojaaviin käsineisiin. Neopreeni säilyttää elastisuutensa myös hyvin kylmässä. Se suojaa hyvin esim. öljyiltä, rasvoilta, orgaanisilta hiilivedyiltä, hapoilta jne. Neopreenin hankaus-, puhkaisu- ja viillonkestävyys ei ole yhtä hyvä kuin esim. nitriilillä. PVC (vinyyli) PVC:n ominaisuuksia ovat hyvä kulutuksenkestävyys ja useimmiten hyvä kuiva- ja märkäpito. PVC-käsineet antavat hyvän suojan monia vesiliukoisia kemikaaleja, esim. puhdistusaineita (hapot ja emäkset) vastaan. Suojaa myös rajoitetusti orgaanisilta liuotinaineilta. Ei sisällä proteiinien ja katalyyttien kaltaisia aineita, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Butyylikumi Kaasu- ja nestetiivis materiaali, joka suojaa hyvin mm. vahvoja happoja vastaan. Suositellaan käytettäväksi silloin, kun tarvitaan kaasu-, pöly- ja ilmatiiviitä suojaimia. PVA Erinomainen suoja vaarallisia orgaanisia liuotinaineita vastaan. Kestää myös aromaattisia, kloorattuja liuoksia ja petroliliuoksia. Ainoa käsine, joka kestää trikloorietyleeniä. Puuvilla Puuvilla on hengittävä materiaali, joka ei tuota staattista sähköä. Se on miellyttävä ihoa vasten. Puuvilla on hyvin käytetty työkäsinemateriaali sekä sellaisenaan että yhdistettynä toisiin materiaaleihin, kuten nahkaan, PVC:hen ja nitriiliin. Polyesteri Polyesteri on polymeerikuituna vahva ja helppohoitoinen materiaali. Se ei kutistu eikä veny, se kuivuu nopeasti eikä rypisty. Polyesteri ei tuota staattista sähköä ja siitä valmistettuja työkäsineitä käytetään mm. elektroniikkateollisuuden asennustehtävissä. Nylon Nylon on kevyt ja elastinen, mutta kestävä muovipohjainen materiaali. Sitä käytetään käsineissä, jotka suojaavat käyttäjäänsä mm. staattiselta sähköltä. Nylon on perusmateriaali useissa elektroniikkateollisuudessa käytettävissä käsineissä. Akryyli Akryyli on synteettistä kuitua, joka sitoo itseensä ilmaa, minkä ansiosta sillä on hyvä eristyskyky. Akryyliä käytetään usein villan vaihtoehtona käsineiden vuorimateriaalina. Kevlar Kevlar on tulenkestävä, vahva materiaali ja siitä huolimatta että se on erittäin kevyttä, se kestää hetkellisesti jopa +700°C kuumuutta. Pidempiaikaisesti Kevlar kestää noin +250°C. Tämän lisäksi sillä on erinomainen viiltosuojakyky. Trikoo Trikoo valmistetaan kutomalla, minkä ansiosta se on joustavaa, venyvää ja hyvin eristävää. Trikoota on olemassa monia erilaisia tyyppejä; osa niistä on kyllästetty tai käsitelty, jotta saadaan paremmat eristys- tai palonkestävyysominaisuudet. Flanelli/Fleece Flanelli on kudottua, nukattua puuvillaa. Nukkaus tekee siitä pehmeämmän ja miellyttävämmän. Taeki Taeki on synteettinen, erinomainen viiltosuojamateriaali antaen täyden 5-luokan viiltosuojan. Dyneema Dyneema on valmistettu polyetyleenikuidusta. Sillä on erinomainen viillonkesto-ominaisuus, mikä tekee siitä ihanteellisen materiaalin viiltosuojakäsineisiin. Kategoriat Suojakäsineet luokitellaan kolmeen kategoriaan sen mukaan, minkä tyyppisiltä vaaroilta ja riskeiltä ne suojaavat. Lisäksi käsineiden koon tulee olla eurooppalaisen normin mukainen ja käyttäjälleen sopiva. Kategoria 1: Vain vähäisiä vaaroja vastaan Pelkkä CE-merkintä tarkoittaa, että tuote täyttää direktiivin 89/686/ETY mukaisen eurooppalaisen standardin vaatimukset. Tähän ryhmään luokiteltu käsineen käyttötarkoitus on vain vähäisiä vaaroja vastaan, töihin, joissa on vähäinen tai ei ollenkaan mahdollisuutta vahingoittua. Esimerkkejä tämän kategorian käsineistä ovat talouskäsineet, jotka suojaavat pesu-, tiskaus-, puhdistusaineilta sekä käsineet, jotka suojaavat lämpimiltä esineiltä tai lämpötiloilta, jotka eivät ylitä +50° C.  Muita tämän kategorian käsineitä voivat olla kevyissä töissä, kuten esim. puutarhatöissä tai muissa vähäisiä vaaroja sisältävissä töissä, käytettävät käsineet. Kategoria 2: Vaativaan käyttöön - vain mekaanisia vaaroja tai rajoitettua vaaratonta kemiallista kosketusta vastaan Tuotteen, jossa on CE-merkinnän lisäksi piktogrammi, tulee todistettavasti täyttää EN 420:n yleisten vaatimusten lisäksi käsineeseen merkityn piktogrammia vastaavan standardin vaatimukset. Tähän nk. keskiryhmään luokiteltu käsine on suunniteltu mekaanisia vaaroja vastaan tai rajoitettua vaaratonta kemiallista kosketusta vastaan. Tämän kategorian käsineitä käytetään töissä, joissa vahingoitumisriskiä ei ole luokiteltu joko vähäiseksi tai erittäin suureksi. EN 388 standardin täyttävät käsineet, jotka suojaavat mekaanisilta riskeiltä kuuluvat yleisesti ottaen tähän kategoriaan. Kategoria 3: Vakavia vaaroja vastaan Kolmanteen ryhmään luokitellut käsineet on suunniteltu suojaamaan vakavilta ja pysyviltä terveysriskeiltä. Tähän ryhmään kuuluvissa käsineissä CE-merkinnän perässä oleva luku ilmoittaa sen tarkastuslaitoksen, joka valvoo valmistajan laatujärjestelmää. Tämän kategorian käsineitä käytetään, kun työ saattaa aiheuttaa vakavan tai pysyvän vamman, esimerkiksi käsiteltäessä erittäin aggressiivisia kemikaaleja. Käsinevalmistajan tuotannon tai valmiiden tuotteiden laatua valvotaan säännöllisin tarkastuksin. Standardit EN 420: Suojakäsineiden yleiset vaatimukset Käsineet itsessään eivät saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa. Käsinemateriaalin on oltava pH-arvoltaan neutraali, nahkakäsineiden pH-arvo on oltava vaihteluvälillä 3,5-9,5. Kromipitoisuuden korkein sallittu arvo on 3 mg/kg (6-arvoinen kromi). Valmistajan on ilmoitettava, mikäli käsineissä on käytetty tunnetusti allergiaa aiheuttavia aineita. Käsineiden koko on myös standardisoitu esim. minimipituuden suhteen. Alla olevassa taulukossa esitetään EN 420 – standardin mukaiset kokomerkinnät. EN 420 koko Vastaava kirjainkoko Kämmenen ympärysmitta, cm Käsineen minimipituus, cm 6 XS 15,2 22 7 S 17,8 23 8 M 20,3 24 9 L 22,9 25 10 XL 25,4 26 11 XXL 27,9 27 EN 388: Suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan Tämä piktogrammi kertoo, että käsine on tarkoitettu suojaamaan mekaanisilta vaaroilta. Jotta piktogrammia saa käyttää, käsineen tulee olla testattu EN 388 mukaisesti ja myös tyyppitarkastettu hyväksytyssä tutkimuslaitoksessa. Käsineen kestävyys hankausta, viiltoja, repäisyä ja pistoja vastaan on testattu laboratorio-olosuhteissa. Suojausarvot ovat välillä 0-5, missä 0 ilmaisee, että käsine ei täytä minimivaatimuksia. Korkein arvo on viiltosuojassa 5, muissa 4. Testeissä saavutetut suojausarvot on merkitty mekaanista kestävyyttä kuvaavan piktogrammin viereen.           Hankauskestävyys Käsinemateriaalia hangataan hiekkapaperilla kovalla voimakkuudella. Testissä mitataan materiaalin puhkaisemiseen tarvittavien hankauskierrosten lukumäärä. Korkein arvo on 4, joka vastaa 8000 kierrosta. Viillonkestävyys Testissä pyöreä terä kiertää ympyrää käsinemateriaalia vasten. Suojausarvo määräytyy materiaalin leikkaamiseen tarvittavan kierrosmäärän mukaan. Tuloksista lasketaan indeksi verrattuna tiettyyn vertailumateriaaliin. Korkein arvo on 5, joka vastaa indeksilukua 20. Repäisykestävyys Repäisytestissä käsinemateriaaliin tehdään pieni viilto. Materiaalin repeytymiseen tarvittavan viillon voimakkuus mitataan. Korkein arvo on 4, joka vastaa 75 Newtonia. Pistonkestävyys Testissä mitataan kuinka suuri voima tarvitaan, jotta saadaan aikaan reikä materiaaliin. Testissä käytetään naulaa, jolle on määritetty tietty koko ja tietty vauhti (10 cm/min). Korkein arvo on 4, joka vastaa 150 Newtonia.   Testi Suojaustaso   1 2 3 4 5 Hankauskestävyys (kierrosta) 100 500 2000 8000   Viillonkestävyys (kierrosta) 1,2 2,5 5 10 20 Repäisykestävyys (newton) 10 25 50 75   Pistonkestävyys (newton) 20 60 100 150   EN 407: Suojakäsineet kuumuutta vastaan Tässä standardissa käsitellään termisiltä vaaroilta suojaavien käsineiden testausta. Nämä riskit aiheutuvat yleisimmin palamisesta, säteilystä tai vastaavasta johtuvasta korkeasta lämmöstä. Näiden käsineiden pitää suojata myös sulan metallin roiskeita vastaan. Käsineet, jotka on merkitty tällä piktogrammilla, suojaavat termisiltä vaaroilta. Piktogrammin vieressä olevat luvut ilmaisevat, mitä vaaroja vastaan käsine suojaa ja minkä suojaustason (1-4) käsine on tietyssä suojausominaisuudessa saavuttanut.   1 Materiaalin syttyvyyskestävyys Käsinemateriaalia venytetään ja se sytytetään kaasuliekillä. Liekkiä on suunnattava materiaaliin vähintään 15 sekunttia. Liekin sammuttamisen jälkeen mitataan, kuinka kauan materiaali kytee tai palaa. 2 Suojaus kosketuslämpöä vastaan Käsinemateriaali altistetaan + 100°C - 500°C asteen kuumuudelle. Testissä mitataan aika, joka kuluu käsineen sisälämpötilan nousemiseen 10° astetta lämpimämmäksi kuin materiaalin alkulömpötila (n. 25°C). Hyväksytyn tuloksen saamiseksi ajan on oltava vähintään 15 sekunttia. Poikkeuksena luokan 2 käsineiden materiaali, jonka on kestettävä vähintään 250°C 15 sekunnin ajan ennen kuin materiaalin lämpötila nousee + 35°C. 3 Suojaus avotulta vastaan Testissä mitataan aika, joka kuluu käsinemateriaalin sisäpinnan lämpötilan nousemiseksi + 24° asteella, kun materiaalia lämmitetään kaasuliekillä (80Kw/m2). 4 Suojaus säteilylämpöä vastaan Käsinemateriaali jännitetään 20-40 kw/m2 - tehoisen lämmönlähteen eteen. Mitataan keskiarvoaika 2,5 kw/m2:n lämmönläpäisylle. 5 Suojaus sulaneen metallin pieniä roiskeita vastaan Testi perustuu tiettyyn määrään sulametalliroiskeilta, jotka nostavat materiaalin ja ihon välisen lämpötilan 40°. 6 Suojaus sulaneen metallin suuria roiskeita vastaan Keinotekoinen PVC-huppu kiinnitetään materiaalin sisäpuolelle. Sen jälkeen käsinemateriaalin päälle kaadetaan sulaa rautaa. Testissä mitataan, kuinka monta grammaa sulaa rautaa tarvitaan PVC-kalvon vahingoittamiseksi. Testi Mittayksikkö: Suoritustaso Nro     1 2 3 4 1 Jälkipaloaika Sekunteja ≤ 20 ≤ 10 ≤ 3 ≤ 2 1 Jälkikytemisaika Sekunteja loputon ≤ 120 ≤ 25 ≤ 5 2 Kosketuslämpö Lämpötila°C 15 sek. jälkeen 100° 250° 350° 500° 3 Avotuli Sekunteja ≤ 4 ≤ 7 ≤ 10 ≤18 4 Säteilylämpö Sekunteja ≤ 5 ≤ 30 ≤ 90 ≤ 150 5 Metalliroiskeet Tippamäärä ≥ 5 ≥ 15 ≥ 25 ≥ 35 6 Sulametalli Grammaa 30 60 120 200 EN 12477: Hitsaajien suojakäsineet Tässä standardissa määritellään hitsauksessa ja vastaavissa töissä käytettävien käsineiden rakenteelliset vaatimukset ja testausmenetelmät. Käsineet suojaavat kädet ja ranteet. EN 12477 standardin testivaatimukset ovat yhdistelmä EN 388 ja EN 407 standardien mukaisista vaatimuksista. Hitsaajien käsineet pitää suojata käyttäjää mm. sulan metallin roiskeilta, lyhytaikaiselta liekkikosketukselta sekä kosketus- ja säteilylämmöltä. Hitsaajien käsineet suojaavat myös mekaanisilta vaaroilta. Käsineet luokitellaan rakenteen ja käyttötarkoituksen mukaan: A-tyypin käsineet suojaavat paremmin lämpöä vastaan kun taas B-tyypin käsineet suojaavat vähemmän lämpöä vastaan, mutta ovat rakenteeltaan joustavampia ja mukavampia käytössä. EN 511: Suojaus kylmyyttä vastaan Osaksi testissä mitataan, kuinka käsineen materiaali johtaa kylmää, osaksi materiaalin eristämiskykyä (kosketuksessa). Viimeinen numero piktogrammin yhteydessä ilmoittaa, läpäiseekö vesi materiaalin 30 minuutin kuluttua vai ei. Piktogrammin yhteydessä ilmoitetaan kolmeosainen numero. ensimmäinen numero ilmoittaa materiaalin suojauskyvyn läpitunkeutuvaa kylmyyttä vastaan (suojaustaso 0-4) toisen numero ilmoittaa materiaalin suojauskyvyn kylmien esineiden kosketuksessa (suojaustaso 0-4) Mitä korkeampi suojaustaso, sitä parempi eristämiskyky. kolmas numero ilmoittaa vastustuskyvyn vedenläpäisyvyys (suojaustaso 0 tai 1) 0 = vesi läpäisee materiaalin 30 min kuluttua 1 = vesi ei läpäise materiaalia 30 min kuluttua Tarvitessasi lisätietoja käsineen soveltuvuudesta eri työtehtäviin, ota yhteys työpaikkasi asiaan perehtyneeseen työsuojeluhenkilöön tai Suojakäsine Oy:n myynti/neuvontapalveluun puh. +358 (0)6 478 4290 ja email: suojakasine@suojakasine.fi

Copyright © Suojakäsine Oy